pH-arvo ja pesuaineen voimakkuus
Päivitetty: 26. elok. 2020
Kaikki fiksarit varmasti tuntevat kemiaalien happamuutta mittaavan pH-asteikon. Tämä asteikko on ollut käytössä jo yli vuosisadan.
Yksi autokemikaalien markkinoinnin kestävimmistä urbaanimyyteistä on olettama neutraalien pesuaineiden suhteellisesta turvallisuudesta. Sitä vastoin vahvoja happoja ja emäksiä pidetään automaattisesti vaarallisempina.
Vahvat hapot ja emäksethän ovat syövyttäviä – siksi on vain luonnollista, että ne vahingoittaisivat maalipintaa neutraaleja pesuaineita enemmän.
Tässä artikkelissa kuitenkin kerromme, miksi näin ole. Tosiasiassa pH-arvo on vain yksi tunnusluku monien joukossa. Se vaikuttaa toki pesuaineen ominaisuuksiin, mutta vain osana laajempaa kokonaisuutta.
Mitä pH-arvo mittaa?
Asteikko mittaa liuoksen suhteellisen happamuuden tai emäksisyyden asteikolla 1-14, jossa numero 7 on neutraali. Mitä pienempi arvo, sitä vahvempi happo. Vastaavasti mitä suurempi arvo, sitä vahvempi emäs on kyseessä.
pH-asteikko on tärkeä osa autokemikaalien toiminnan ymmärtämistä. Liuoksen happamuus kertoo paljon siitä, miten liuos reagoi käsiteltävän materiaalin kanssa – oli kyseessä sitten lakkapinta, metallivanteet tai muovinen puskuri.
Asteikko kertoo liuoksen potentiaalisen voimakkuuden. Mutta moni muukin tekijä vaikuttaa liuoksen toimintaan.
Laimennussuhde
Siinä missä pH-arvo kertoo kemikaalin potentiaalisen voimakkuuden, kemikaaliste tehdyn liuksen laimennussuhde määrittää, miten tämä potentiaali toteutuu. Nämä kaksi tekijää yhdessä muodostavat pesuaineliuoksen voimakkuuden ja vaikutuksen käsiteltävälle pinnalle.
Suhteellisen neutraalikin kemikaali voi aiheuttaa voimakkaan reaktion, jos sitä käytetään raakana. Vastaavasti vahvakin happo tai emäs voi olla turvallinen myös herkillä pinnoilla, kunhan se laimennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Liuoksen laatu
Liuoksen pH-arvo tai laimennussuhde ei myöskään ole koko tarina. Erilaiset kemikaatit reagoivat eri tavoin erilaisten materiaalien kanssa. Tietyt kemikaalit voivat olla haitallisia tietyille pinnoille myös asianmukaisesti laimennettuina.
Esimerkiksi rikkihappo on erittäin hapettava. Siksi sitä ei tule käyttää edes asianmukaisesti laimennettuna materiaaleille kuten alumiinille, raudalle tai magnesiumille.
Sitä vastoin sitruunahapot taas eivät reagoi näiden materiaalien kanssa juurikaan. Siksi se soveltuu hyvin ruosteisten metallien puhdistamiseen.
Lämptila ja laimennussuhde
Korkea lämpötila kiihdyttää molekyylien aktiivisuutta. Kun liuosta kuumennetaan, molekyylit liikkuvat nopeammin ja törmäilevät toisiinsa tuottaen lisää energiaa. Kun molekyylit törmäilevät toisiinsa tarpeeksi, kemiallinen reaktio tapahtuu nopeammin. Kuumuus saa siis liuoksen toimimaan nopeammin.
Siksi korkeat lämpötilat voivat vaikuttaa pesuaineliuoksen toimintaan. Esimerkiksi vannehappo voi olla täysin turvallinen tietyssä laimennussuhteessa huonelämpötilassa. Mutta jos happoa käytetään erittäin kuumille vanteille, se toimii paljon nopeammin kuin valmistaja olettaa, ja voi siksi vahingoittaa pintoja.
Korkea lämptila saa myös liuoksen haihtumaan nopeammin. Pesuaineet liuotetaan veteen, joka haihtuu lähtökohtaisesti puhdistusaineita nopeammin. Nopea haihtuminen tekee siis pesuaineliuoksesta tiiviimpää.