Myllytys ja maalipinta – 5 urbaanilegendaa
Päivitetty: 27. elok. 2020
Maalipinnan myllyttäminen on autoalan foorumeilla kiehtova aihe, joka jaksaa herättää vuodesta toiseen kiivasta keskustelua. Siksi ei lienekään yllättävää, että myllyttämiseen liittyen kiertää monia sitkeitä urbaanilegendoja, jotka eivät välttämättä pidä aina täysin paikkaansa.
Tässä blogissa käsittelemme viisi tällaista urbaanilegendaa, ja kerromme Rupes -kiillotuskonevalmistajan asiantuntijoiden vankkaan dataan ja kokemukseen perustuvat näkemykset.
Tutustu Rupes -kiillotuskoneisiin verkkokaupassamme, ja pyydä tarjous aluemyyjiltämme.
1. Tehokas hionta edellyttää korkeaa lämpötilaa - TARUA
Lämpötilan rooli myllytyksen tehokkaassa on paljon keskustelua herättävä teema. Olettama on, että mitä korkeampi lämpötila myllytettävällä pinnalla on, sitä tehokkaammin käsittely tasoittaa naarmuja.
Olettama lämpötilasta myllytyksen osatekijänä on virheellinen urbaanilegenda, joka perustuu virheelliseen korrelaatioon tehokkaan naarmunpoiston ja sen yhteydessä helposti nousevan lämpötilan välillä.
Tämän olettaman juuret ovat kaukana 1940-luvulla fiksausalan alkuajoilla. Tähän aikaan maalaamot poistivat karkeita hiontajälkiä paksuilta sellumaalilta rotary-koneilla. Työssä käytettiin korkeita kierrosnopeuksia, kovaa painetta ja hyvin karkeita hionta-aineita – koska muita työkaluja ei vielä oltu keksitty.
Samoja ratkaisuja käytettiin muuhun naarmunpoistoon. Ei liene yllättävää, että näillä metodeilla pinta kuumeni kovasti, ja oli helppo olettaa, että juuri korkea lämpötila teki myllyttämisestä tehokasta.
Nykyään kuitenkin ymmärretään jo paremmin, että kitka on tärkein osa naarmunpoistoa – ja lämpötilan nousu on vain kitkan sivutuote, joka ei sinällään vaikuta hionnan laatuun. Nykyään markkinoilla on huomattavat määrät tehokkaita epäkeskokiillotuskoneita ja suhteellisen hienoja laikkoja ja aineita, jotka kykenevät poistamaan naarmuja hyvin tehokkaasti – juurikaan nostamatta lämpötilaa.
Lämpö ei siis ole välttämätön osa myllytystä, eikä se ole oikeastaan edes hyödyllinen elementti. Päinvastoin, korkeilla lämpötiloilla voidaan helposti vahingoittaa pintaa pysyvästi. Etenkin tuore maalipinta on helppo pilata kokonaan jatkuvalla yli 80 C lämpötilalla laikan alla.
2. Rotary on nopein tapa poistaa naarmuja – OSITTAIN TARUA
Perinteinen suoravetoinen rotary-kiillotuskone on auton maalipinnan hoidon vanhin työkalu, joka on tuttu jo 1940-luvulta. Kautta historian se on ollut suosituin tapa maalipinnan korjaamiseen, ja sellainen löytyy edelleen useimmista fiksaamoista.
Suoravetoinen kone on säilyttänyt jalansijansa naarmunpoiston ykkösvaihtoehtona siksikin, että DA-kiillotuskoneet ovat uutta teknologiaa, eivätkä ne vielä pari vuosikymmentä sitten kyenneet kovaan naarmunpoistoon laikaan. Rotaryn ja epäkeskokiillotuskoneiden suoritustehon välillä on ollut pitkään suuri kuilu – mutta viime vuosina tekniikan kehittyessä tämä kuilu on kaventunut.
Mutta onko rotary todella se kaikkein nopein ratkaisu naarmunpoistoon? Vastaus ei ole täysin yksioikoinen.
Suoravetoisen koneen kierrosnopeudet ovat DA-konetta selkeästi korkeampia, ja etenki suurella laikalla reunoilla saavutetaan hyvinkin korkeita nopeuksia. Tämä tekee rotarysta kieltämättä tehokkaan vaihtoehdon hiontaan – mutta näillä kierrosnopeuksilla syntyy helposti myös pyörrejälkiä. Siksi on hyvin yleistä, että suoravetoisella koneella tehty naarmunpoisto edellyttää vielä viimeistelyä eri laikalla ja kiillotusaineella.
Rotary myös roiskii enemmän hionta-ainetta ja hionnassa syntyvää maalijämää ympäriinsä, edellyttäen enemmän vaivaa siivoamiseen. Laikka myös lämpenee rotarylla helpommin, etenkin reunoilta. Siksi rotarylla hiominen edellyttää yleensä herkkien pintojen teippaamista ennen käsittelyä.
Monia näistä ongelmsita voidaan välttää johonkin asti hyvällä hiontatekniikalla ja osaamisella, mutta ne ovat luonnollinen osa koneen ominaisuuksia.
Rupes viittää ulkoisen tahon tekemään tutkimukseen, jonka mukaan Rotary poistaa naarmuja jopa 22 % epäkeskokiillotuskonetta nopeammin. Mutta yllä kuvailtuje tekijöiden vuoksi suoravetoisella koneella tehty hionta edellyttää aikaavieviä esivalmisteluja, useampia työvaiheita ja työläämpää siivoamista kuin epäkeskokiillotuskoneella tehty hionta.
Tilanne on myös muuttumassa, koska epäkeskokiillotuskoneet ovat vuosi vuodelta tehokkaampia työkaluja myös naarmunpoistossa.
Lopuksi, myös autojen maalipinnat muuttuvat. Vuosi vuodelta uusien autojen maalipinnat ovat entistä ohuempia. Siksi kiillotuskonetta valitessa ei välttämättä olekaan enää tärkeintä kyky ohentaa maalia mahdollisimman nopeasti, vaan kyky hioa mahdollisimman hallitusti.
Siksi olettama rotary-koneen ylivoimaisuudesta naarmunpoistossa alkaa vähitellen olla historiaa.
3. Maalaamossa ei voi käyttää silikonia - TARUA
Vankka uskomus maalaamoissa on, että kaikki silikoni on aina haitaksi tuoreelle maalille. Juuri sen takiahan monet tuotteet on merkitty varta vasten sopiviksi maalaamokäyttöön. Sitähän tuotteen etiketissä oleva teksti ”body-shop safe”, ”paintable” tai ”silikonivapaa” tarkoittaa? Monet maalaamot, fiksaamot ja kolarikorjaamot välttävät täysin kaiken silikonin käyttöä.
Yllättävää kyllä, silikoni ei automaattisesti ole haitaksi maalille. ”Body-shop safe” ei tarkoita samaa kuin silikonivapaa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että silikonia on markkinoilla hyvin monissa muodoissa, eivätkä kaikki nämä tuotteet ole ominaisuuksiltaan vertailtavissa.
Itse asiassa on olemassa monia silikonia sisältäviä tuotteita, joita käytetään kattavasti maalaamoissa. Tällaisia tuotteita ovat monet liimat, liukasteet, tiivisteet – jopa silikonijälkien poistoon tarkoitetut aineet ovat pääosin silikonia.
Suurin riskitekijä tuoreelle maalille on miten tuotetta joutuu pinnalle, ei niinkään se, mitä tuote sisältää. Suihkutettavat tuotteet voivat vahingoittaa maalia. Mutta tämä ei rajoitu vain silikoniin, vaan kaikki öljypohjaiset sumutteet ovat riskitekijöitä. Tärkeä tekijä maalaamisessa on myös pinnan asianmukainen valmistelu.
Siksi tämäkin myytti on tarua. Moni silikonia sisältävä tuote on täysin turvallinen maalaamokäytössä. Vastaavasti moni silikonivapaa tuote voi olla riski tuoreelle maalille.
4. Hiontanopeus on tärkein tekijä naarmunpoistossa - TARUA
Oli käytössä mikä tahansa kone, niin olettama on, että isompi kierrosnopeus poistaa nopeammin maalia. Mitä nopeammalle laitteen kytkin nostetaan, sitä nopeampaa käsittelyn oletetaan olevan. Korkea kierrosnopeus nostaa kyllä lämpötilaa laikan alla, mutta hiooko se nopeammin?
Kierrosnopeus ei ole ainoa tekijä, vaan osa monipuolista kokonaisuutta. Hionnan tehoon ja ominaisuuksiin vaikuttaa viisi tekijää: hiottavan paneelin koko, koneen liikuttamisnopeus pinnalla, laikan kulma, koneelle asetettu paine ja kierrosnopeus. Vaikka kierrosnopeus olisi korkea tai matala, hiontatehoon voidaan vaikuttaa neljällä muutta muuttujalla.
Kierrosnopeus ei ole myöskään tärkein yksittäinen tekijä. Koneelle asetettu paine vaikuttaa huomattavasti kierrosnopeutta enemmän hionnan tehoon – sekin on vain yksi tekijä monien joukossa.
Lisäksi hyvin korkea kierrosnopeus mahdollistaa vesiliirron kaltaisen vaikutuksen maalipinnalla. Kun taustatuki liikkuu erittäin nopeasti, niin laikka ja kiillotusaine eivät ehdi vaikuttaa kunnolla. Tässä tapauksessa hyvin korkea nopeus voi jopa vähentää myllytyksen tehokkuutta.
Hyvin korkeiden nopeuksien säännöllinen käyttö on paitsi tarpeetonta, se on myös raskasta koneen käyttäjälle ja voi lyhentää koneen käyttöikää. Siksi tämäkin myytti on tarua.
5. Laikan pyöriminen on välttämätöntä naarmunpoistoon - TARUA
Tämä myytti saa alkunsa siitä, että suhteellisen uusien epäkeskokiillotuskoneiden toimintaperiaatetta ei ole ymmärretty täysin oikein. DA eli double action -koneissa on nimensä mukaisesti kaksi erilaista liikerataa. Laikka pyörii rotary-koneen tavoin akselinsa ympäri (rotation), mutta sen lisäksi koko laikka liikku paikaltaan (orbital).
Nämä molemmat liikeradat vaikuttavat koneen hiontatehoon. Syystä tai toisesta toinen liikerata voi kuitenkin estyä. Esimerkiksi kovan paineen käyttäminen, epätasainen maalipinta tai kaareva pinta voivat vaikeuttaa laikan liikettä.
Yleensä kyse on siitä, että liikerata akselin ympäri (rotation) estyy, mutta laikka liikkuu edelleen epäkeskoliikeratansa mukaisesti. Yleensä tästä tilanteesta on kyse, ja monet fiksarit olettavat sen vaikuttavan merkittävästi koneen hiontatehoon. Yleensä ensiapu näissä tilanteissa on vähentää painetta koneella, jolloin laikka jatkaa normaalia liikettään.
Tämä on kuitenkin virhe, koska pelkkä epäkeskoliike on, toisin kuin moni fiksari olettaa, täysin riittävä täysipainoiseen hiontaan. Epäkeskoliike vastaa aina vähintään 75 % DA-koneen hiontatehosta. Vähentämällä painetta koneella pyörivän liikkeen mahdollistamiseksi kone todennäköisesti menettää enemmän hiontatehoa kuin se voittaa sallimalla laikan vapaan pyörimisen.