Villa, vaahtomuovi ja mikrokuitu - eri laikkatyypeistä
Päivitetty: 27. elok. 2020
Villa
Villa on vanhin laikan materiaali. Se on ollut laajalti käytössä jo 50-luvulta alkaen, tehden siitä hyvinkin perinteisen osan autonhoitoa. Villa on pääsääntöisesti luonnonmateriaali, joskin markkinoilla on myös synteettisiä villalaikan ominaisuuksia jäljitteleviä työkaluja.
Villalaikan ominaisuuksia voi valmistettaessa muokata muokkaamalla kuidun pituutta, eri materiaalien sekoitusta, kuidun paksuutta, kuitujen muotua, niiden tiiviyttä ja sitomistapaa. Villa on siksi yllättävän monipuolinen materiaali, josta on mahdollista valmistaa monenlaisia laikkoja eri tarkoituksiin.
Hiottaessa villan toiminta perustuu ”raapimiseen”. Kuidut siis hankautuvat aggressiivisesti maalia vasten, irrottaen siitä palasia ja siirtäen niitä pois tieltään. Vaikka villan kosketuspinta maalipinnan kanssa on pienempi kuin vaahtomuovilaikalla, se on silti toiminnaltaan tehokas. Luonnonkuidut ovat yleensä synteettisiä tehokkaampia hiontaan. Yleensä villalaikka yhdistetään naarmunpoistoon ja muuhun aggressiiviseen hiontaan, vaikka mikrokuitulaikat ovatkin yleensä paljon tehokkaampia.
Vaahtomuovi
Vaahtomuoviset laikat ovat olleet käytössä jo hyvän aikaa. Ne kehitettiin periaatteessa jo 1960-luvulla, mutta tulivat käyttöön laajasti vasta 70-luvulla. Sen jälkeen erilaisten vaahtomuoviratkaisujen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Se onkin monipuolinen ja helposti sovellettava materiaali, joka on koostumukseltaan yllättävän monimutkainen.
Vaahtomuovin monipuolisuudesta kertoo se, että sillä on yhdeksän erilaista ominaisuutta, joita muokkaamalla voidaan valmistaa eri tarkoituksiin soveltuvia laikkoja. Näitä ovat huokoisuus, tiiviys, repeytymisenkestävyys, elastisuus, jäykkyys, paineensietokyky, ”muisti”, soluseinien kestävyys ja vedenhyljintä.
Vaahtomuovilaikan toiminta perustuu sen solurakenteeseen. Kiillotusaine sitoutuu laikan solukammioihin.
Hiottaessa hionta-aine painautuu maalia vasten liikkuen ympäriinsä. Tämä liike saa aikaan hydraulisen toiminnan, jossa liikkuva neste rasittaa ja kuluttaa hiottavaa maalipintaa.
Mikrokuitu
Mikrokuitu on erittäin uusi materiaali. Mikrokuituiset laikat tulivat käyttöön vasta noin vuonna 2010 – kyse on siis hyvin modernista tuotteesta. Se on kuitenkin kehittynyt hyvin nopeasti. Niin kuin tilanne on vaahtomuovin ja villan kanssa, markkinoilla on monia erilaisia vaihtoehtoja. Myös mikrokuitu on rakenteellisesti mutkikas materiaali, joka mahdollistaa erilaisten ratkaisujen suunnittelun eri tarkoituksiin. Erilaisia mikrokuitulaikkoja voidaan suunnitella eri tarkoituksiin kuitujen paksuuden ja pituuden, kuitujen tiiviyden ja polyesterin ja polyamidin välisen suhteen mukaan.
Hiottaessa mikrokuituinen laikka ikään kuin ”viipaloi” tai paloittelee hyvin ohuita kerroksia maalipintaa. Koska mikrokuidussa on hyvin suuri määrä hyvin pieniä kuituja, sillä on erittäin suuri kosketuspinta hiottavaan materiaaliin. Osin tästä syystä mikrokuitu on erittäin aggressiivinen materiaali, joka mahdollistaa nopean ja tehokkaan hionnan.
Mikrokuitu poikkeaa toimillantaa muista laikoista siksi, että se sitoo itseensä hyvin tehokkaasti hiottaessa irtoavaa pölyä ja muuta likaa. Tämä on erikoista siksi, että villaiset ja vaahtomuoviset laikat pääsääntöisesti vain siirtelevät hiontapölyä ympäriinsä.
Tämän takia mikrokuitulaikalla hiottaessa on erittäin tärkeää, että laikkaa puhdistetaan säännöllisesti työn aikana. Laikka tulee hyvin helposti kylläiseksi – lisäksi tätä voi olla vaikea havaita paljaalla silmällä. Hionta-ainetta on lisättävä laikalle myös useammin hionnan aikana. Mutta vaikka mikrokuitulaikan käyttö voikin olla hieman työlästä, vaivan palkka on erittäin aggressiivinen hiontakyky.
Valitse oikea laikka oikeaan tarkoitukseen
Tarkoitettu käyttö vaikuttaa siihen, mikä laikka kannattaa valita. Erilaiset työt vaativat erilaisia laikkojan. Samalla on hyvä pitää mielessä, että laikka on vain yksi elementti, joka määrittää työn tuloksen. Myös muut tekijät voivat vaikuttaa hiomajälkeen.
Kun hiotaan karkeasti, yleensä paras työkalu on mikrokuitulaikka, koska se leikkaa erityisen tehokkaasti. Myös villalaikka on hyvä työkalu, joskin näistä kolmesta vaihtoehdosta se onkin ”vain” keskimmäinen. Villalaikka voikin olla hyvä ”keskitie”, jolla on mahdollista sekä hioa että kiillottaa tuloksekkaasi.
Vaahtomuovilaikka on perintesesti hienoin ja hellävaraisin työkalu, minkä vuoksi se ei välttämättä ole ensimmäinen valinta kovaan hiontaan – joskin se saattaa toimia, ainakin mikäli hionta-aine on riittävän karkeaan. Pääsääntöisesti vaahtomuovi onkin vahvimmillaan kiillotuksessa ja hienossa viimeistelyssä.
Käyttökokemuksen perusteella vaahtomuovi on todennäköisesti ykkönen. Matala kitka vaahtomuovilla hiottaessa tekee hionnasta verrattain miellyttävää ja helppoa. Lisäksi koska vaahtomuovi hioo hyvin kevyesti, se edellyttää verrattain vähän työtä laikan puhtaana pitämiseksi. Päinvastoin mikrokuituinen laikka aiheuttaa voimakkaan hiontavoimansa takia enemmän kitkaa ja edellyttää runsaasti vaivaa laikan pohjustamiseksi ja puhdistamiseksi työn aikana.
Samasta syystä vaahtomuovi on yleensä myös armeliaampi työkalu aloittelevalle myllyttäjälle. Se edellyttää verrattain vähän vaivaa laikan pohjustamiseen ja puhdistamiseen, ja aiheuttaa vähemmän helposti vahinkoja kiillotettavalle pinnalle. Vastaavasti mikrokuituinen laikka edellyttää enemmän kokemusta ja parempaa tekniikkaa.
Oikea laikka oikealle koneelle
On myös jonkin verran väliä, millaista laikkaa käytetään millaisellakin kiillotuskoneella. Erilaisten kiillotuskoneiden ominaisuudet voivat poiketa toisistaan paljonkin, eikä ole aina se ja sama, mitä laikkaa käytetään.
Vapaasti liikkuvalla epäkeskolla myllytettäessä valinnanvaraa on yleensä eniten. Vapaa epäkeskoliike on melko turvallinen pinnalle, ja se onkin monipuolinen työkalu. Käytännössä vapaa epäkeskoliike soveltuu kaikille laikkatyypeille.
Vaahtomuovinen laikka on kaikin puolin paras yleislaikka moniin tarkoituksiin. Etenkin Rupes -vaahtomuovilaikkoja on helppo soveltaa moniin erilaisiin projekteihin. Se soveltuu siis hionnasta aina pyörrejälkien poistoon ja viimeistelyynkin, riippuen käytetystä kiillotusaineesta.
Mikrokuitu puolestaan sopii parhaiten kovalle maalille ja lakalle, koska se leikkaa tehokkaasti. Se soveltuukin kovaan myllytykseen. Villalaikalla on puolestaan paras tasapaino hiontatehon ja siistin lopputuloksen välillä, jolloin sitä voidaan soveltaa niin kovaan hiontaan kuin hienoon kiillotukseenkin.
Pakotettu epäkeskoliike rajoittaa jo hieman käytettyä laikkaa. Pääpiirteittäin pakotetulla liikkeellä parhaiten toimivat vaahtomuoviset ja villaiset laikat. Vaahtomuovi sopii parhaiten uudelle maalille, ja villalaikka antaa tälläkin koneella parhaan tasapainon hionnan ja siistin lopputuloksen.
Sen sijaan pakotetulla epäkeskokoneella ei suositella käytettävän mikrokuituisia laikkoja ollenkaan. Mikrokuitu on yleensä liian karkea aine pakotetulle liikkeelle.
Perinteinen suoravetoinen eli rotary-kone vastaa ominaisuuksiltaan pakotettua epäkeskoa siinä, että silläkin voi pääsääntöisesti käyttää vain vaahtomuovisia ja villaisia laikkoja. Rotaryllä myllytettäessä villalaikka soveltuu parhaiten hiontaan ja vaahtomuovi parhaiten kiillotukseen.
Myöskään rotaryllä ei suositella myllytystä mikrokuitulaikalla laisinkaan. Koska suoravetoisen liikkeen hiontateho on varsin korkea jo lähtökohtaisesti, mikrokuidulla on hyvin helppoa aiheuttaa vahinkoja pinnalle.